Kirjoittaja

Postilaitoksen 350-vuotisjuhlahistorian kirjoitustyön tutkimusapulainen 1982-85.
 

Suomen Kulttuurirahaston 50-vuotishistorian kirjoittaja 1985-88. Suomen Kulttuurirahasto (1988, s. 460).
 

Herää Suomi. Suomalaisuusliikkeen historia -kirjan toimittaja (1989). Artikkeli Poliittisen fennomanian synty ja nousu (s. 35) em. kirjaan yhdessä dosentti Pirkko Rommin kanssa.
 

Artikkeli Women's work in Finland 1870-1940 (s. 25) teoksessa The Lady with the Bow. The Story of Finnish Women (1990).
 

Filosofian tohtorin tutkinto 1995 Helsingin yliopistossa. Pääaine Suomen historia. Väitöskirja Suvuista virkoihin - postilaitoksen virkakunta 1864-1899. (1994, s. 298) Ilmestynyt sarjassa Hallintohistoriallisia tutkimuksia.
 

Käsikirjoituspohja postilaitoksen henkilökunnan historiaa käsittelevään multimedia-esitykseen Postimuseon kiinteää näyttelyä varten 1994.
 

Artikkeli Suomalaisuuden esitaistelija. Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen. (s. 8) Teokseen Kansallisgalleria. Suomalaiset merkkihenkilöt (1996).
 

Artikkeli Eveliina Ala-Kulju ja Hilma Räsänen: kaksi maalaisnaista eduskunnassa. (s. 10) Teokseen Yksi kamari - kaksi sukupuolta. Ensimmäiset naiskansanedustajat (1997).
 

Suomen Kulttuurirahaston piirissä toimineiden henkilöiden ja rahastolle lahjoittaneiden haastatteluprojektin suunnittelu ja toteutus 1994-97.
 

Artikkeleita Kansallisbiografia -teossarjaan 1995-97: Gese Althna, Maili Autio, Beata Jönsintytär, Catharina Bengtintytär, Margaretha Thomaksentytär Florina, Margaretha Erikintytär Florina, Aino Haaki, Artturi Helenius, Mirjam Helin, Evald Henttu, Unio Hiitonen, Ruben Jaari, Juhani Kirpilä, Juhani Korpivaara, Kalle Kuusinen, Teresia Lönnström, Kaarlo Merikoski, Helmi Nuuttila, Hanna Parviainen, Irma Rantavaara, Yrjö Similä, Lempi Torppa, Anna Danielintytär, Brita Klemetintytär, Elisabet Rönnholm ja Constance Ullner. www.kansallisbiografia.fi
 

Naisten Kulttuuriyhdistyksen kalenterin Töihin! - Working! (1998) toimittaja. Kalenterin artikkelit Töihin!, Charlotte Backman, Temperamentteja ja polariteetteja ja Ida Salin.
 

Artikkeli Tietoa, tahtoa, tukea: Kymmenen vuotta NYTKIS-työtä. (s. 5) Teokseen NYTKIS. Naisjärjestöt yhteistyössä ensimmäiset kymmenen vuotta 1988-1998. (1998)
 

Teematutkimus Kansanliike Kuortaneella (s. 200) Pellervo-seuran 100-vuotishistoriateokseen Kansan talous. Pellervo ja yhteisen yrittämisen idea 1899-1999 (1999).
 

Naisten Kulttuuriyhdistyksen kalenterin Yhdessä - Together (1999) toimittaja ja kirjoittaja.
 

Suomen Kulttuurirahaston 60-vuotisjuhlatiedotteiden laatija 1999. ( s. 5 ja s. 10)
 

Osuustoimintaa käsittelevän, koulujen ja osuuskuntien käyttöön tarkoitetun Yhteistyö on voimaa CD-rom -työryhmän jäsen 1998-1999 sekä käsikirjoittaja ja tuottaja 1999.
 

Suomalaisen osuustoiminnan historian The Pellervo Story. A Century of Finnish Cooperation, 1899-1999 (1999, s. 165) toimittaja 1999.
 

Artikkeli Postineidin virat ja verkostot. Naisten tulo keskiluokkaisiin ammatteihin (s. 20). Teokseen ”Työllä ei oo kukkaan rikastunna” Naisten töitä ja toimeentulokeinoja 1800- ja 1900-luvulla. (2001).
 

Artikkeli Yksityiset säätiöt ja muut yksityiset tahot tutkimuksen tukijana (s. 16) Teokseen Suomen tieteen historia 4. (2002)
 

Suomen Akatemian historia II. Yhteiskunta ja tutkimus. 1970–1988 (s. 500, 2005).
 

Naiset yhteisötaloudessa –selvitys Suomen Kylätalous-projektille 2005 (s. 30).
 

100 vuotta naisten ääniä ja toimintaa –näyttelyn käsikirjoittaja ja opaskirjan ym. tekstien laatija (Naisjärjestöjen Keskusliitto, Helsingin kaupungin Jugendsali) 2006 (s. 50).
 

Peruskoululaisille tarkoitetun Naisten äänioikeus 100 vuotta –viivottimen tekstiosuuden laatija 2006.
 

Yhteistyö on voimaa esitetekstin laatija naisjärjestöjen yhteistyön edistämiseen Suomen ja Venäjän välillä 2006.
 

100 Years of Women’s voices and action in Finland –näyttelyn käsikirjoittaja ja opaskirjan ym. tekstien laatija (Naisjärjestöjen Keskusliitto, Washington, Sewall Belmont House and Museum, näyttely kiertää eri puolilla Yhdysvaltoja) 2007.
 

Suomen työnohjaajat ry:n Osviitta-lehden päätoimittaja 2005-2007.
 

Lotta Svärd. Käytännön isänmaallisuutta (s. 400, 2009).
 

Moninkertaista näkymättömyyttä: valtion virkanaiset tutkimuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriö 2009, moniste (s.50).
 

Ellen Svinhufvudin pienoiselämäkerta –teoksen kirjoittaja. Ilmestyy noin 2010-2011.
 

Maja Genetzin elämäkerta –teoksen kirjoittaja. Ilmestyy noin 2010-2011.
 

Naisjärjestöjen Keskusliiton 100-vuotisnäyttelyn käsikirjoittaja. Näyttely vuonna 2011.
 

Suomen Akateemisten naisten liiton historian kirjoittaja. Ilmestyy voin 2011-2012.
 

Kouluttaja ja työnohjaaja
 

Opinnot Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen monimuotokoulutuksessa yleisen opettajakelpoisuuden saamiseksi 1998-1999.
 

Mentorikurssi Helsingin yliopiston Palmenian täydennyskoulutuskeskuksessa 2000.
 

Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuskeskuksen 2,5-vuotinen työnohjaajakoulutus ”Konsultatiiviset ja työnohjaukselliset työtavat. Kasvatus- ja opetusalan konsultaatio- ja johtajuuskoulutus” 2001-2003. Kouluttajina toimivat Seija Mansnerus ja Martti Lindqvist.
 

Suomen psykodraamayhdistyksen 2,5-vuotinen TRO-koulutus ”Toiminnalliset menetelmät työelämässä” 2005-2008. Kouluttajina toimivat PDO Pirkko Hurme ja PDO Aku Kopakkala.
 

Lisäksi olen osallistunut useisiin lyhyisiin työnohjausmenetelmien koulutuksiin.
 

Työskentelin vuosina 1992-1996 aikuiskoulutuksen piirissä Helsingin yliopistossa ja avoimessa yliopistossa historian opintokokonaisuuksien suunnittelijana ja opettajana.
 

Työyhteisö- ja muuta yhteisökoulutusta olen tehnyt 1990-luvun loppupuolelta lähtien.
 

Lisäksi minulla on paljon opettajakokemusta pääasiassa korkeakouluissa.
 

Olen ohjannut useita työnohjausryhmiä vuodesta 2003 lähtien. Minulla on kokemusta mm. johtajien, asiantuntijoiden, opettajien ja järjestöissä toimivien työnohjauksesta.
 

Työnohjaajakoulutukseni lähestymistapa oli tavistockilainen ryhmädynamiikka ja sen taustalla oli aikuisopetuksen puitteissa omaksumani kognitiivinen lähestymistapa. Viime vuosina - TRO-koulutuksen myötä - ajatteluni on saanut sävyjä morenolaisesta viitekehyksestä. Osallistuvuus ja toiminnallisuus ovat kuitenkin olleet lähtökohtani koko ajan.
 

Uskon, että myös tutkimustyö on kehittänyt kykyä nähdä oleellinen ja hahmottaa käsillä olevia asioita rakenteellisista lähtökohdista. Työhön liittyvät teemat ovat olleet yksi erikoistumisalueeni historiantutkimuksessa. Tutkijakoulutuksen lisäksi olen opiskellut aikuiskasvatusta Helsingin yliopiston opettajakoulutuslaitoksessa.
 

Teoreettista perehtyneisyyttä työnohjaukseen lisäsi toimintani Suomen työnohjaajien Osviitta-lehden päätoimittajana ja yhdistyksen hallituksen asiantuntijajäsenenä sekä yhdistyksen yhteiskunnallisen työn ryhmän jäsenenä vuodet 2005-2007.
 

 
 

Edellä mainittujen lisäksi olen pitänyt lukuisia esitelmiä erilaisissa tilaisuuksissa, luennoinut ja vetänyt seminaareja eri yliopistoissa sekä kirjoittanut suuren määrän artikkeleita aikakaus- ja sanomalehtiin sekä tieteellisiin julkaisuihin.